Työnohjaukseen auringon paistaessa

Tilannekuvaa ei tarvita ainoastaan silloin, kun jokin on vialla. Joskus pysähtymisen tarve syntyy siitä, että työ sujuu, yritys kasvaa tai uusia mahdollisuuksia avautuu nopeammin kuin niitä ehtii arvioida. Silloin keskustelun tarkoituksena on tunnistaa, mitä kohti kannattaa liikkua, mitä kasvu käytännössä edellyttää ja millaista työtä tai yritystä olet samalla rakentamassa.

Työnohjauksellisen keskustelun tai tilannekuvan muodostamisen tarve ei synny vain silloin, kun jokin on huonosti. Sitä voidaan tarvita yhtä lailla silloin, kun jokin on menossa hyvin, mahdollisuuksia avautuu tavallista enemmän tai ihminen on kasvamassa ulos nykyisestä tavastaan tehdä työtä.

Positiivisissa haastetilanteissa pulmana ei välttämättä ole voimavarojen puute. Vaikeus syntyy siitä, että mahdollisuuksia, tavoitteita ja vaihtoehtoja on enemmän kuin niitä voidaan toteuttaa yhtä aikaa.

Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

Kun yritys kasvaa

• Asiakkaita tulee enemmän kuin yrittäjä ehtii palvella nykyisellä tavalla.
• Kysyntää olisi, mutta yrittäjä ei vielä tiedä, kannattaako palkata, käyttää alihankkijoita, rajata asiakaskuntaa vai nostaa hintoja.
• Yritys on kasvanut vaiheeseen, jossa kaikkea ei voi enää päättää, tehdä ja valvoa itse.
• Työntekijöitä palkataan ensimmäistä kertaa ja yrittäjän pitäisi opetella työn tekemisen lisäksi työn johtamista.
• Liikevaihto kasvaa, mutta yrittäjä haluaa varmistaa, että myös kannattavuus, työn laatu ja oma jaksaminen kehittyvät mukana.
• Kasvu näyttää ulospäin onnistumiselta, mutta yrittäjä ei ole vielä ehtinyt pohtia, haluaako hän todella rakentaa nykyistä suuremman yrityksen.

Kun uusia mahdollisuuksia avautuu

• Yritykselle tarjotaan yhteistyötä, kumppanuutta tai pääsyä uudelle markkinalle.
• Asiakas pyytää palvelua, jota yritys ei ole aiemmin tarjonnut.
• Yrittäjällä on useita lupaavia palveluideoita, mutta ei vielä käsitystä siitä, mikä niistä ansaitsee huomion ensimmäisenä.
• Tarjolla olisi suuri asiakkuus, jonka vastaanottaminen muuttaisi yrityksen toimintaa merkittävästi.
• Yrityksellä olisi mahdollisuus kasvaa, mutta kasvu vaatisi investointeja, uudenlaista osaamista tai nykyisistä töistä luopumista.
• Yrittäjä tunnistaa uuden kohderyhmän, mutta ei vielä tiedä, kuinka paljon nykyistä palvelua ja viestintää pitäisi muuttaa.

Näissä tilanteissa hyvä kysymys ei ole ainoastaan, miten mahdollisuus hyödynnetään. Olennaista on myös arvioida, mihin mahdollisuus johtaa ja sopiiko se yrityksen haluttuun suuntaan.

Kun työssä halutaan kehittyä

• Asiantuntija haluaa ottaa enemmän vastuuta, mutta ei vielä tiedä, millaiseen rooliin hän haluaa kasvaa.
• Esihenkilö haluaa kehittyä johtajana, vaikka työssä ei ole mitään yksittäistä kriisiä ratkaistavana.
• Työntekijä on saanut myönteistä palautetta ja pohtii, kuinka voisi hyödyntää vahvuuksiaan nykyistä paremmin.
• Ammattilainen haluaa löytää oman tapansa tehdä työtä sen sijaan, että vain täyttäisi tehtävänsä tunnollisesti.
• Työssä on jo saavutettu paljon, mutta seuraava mielekäs tavoite puuttuu.
• Osaaminen on kehittynyt nopeammin kuin työnkuva, vastuu tai palkkaus.

Tässä työnohjaus voi auttaa tekemään näkyväksi osaamista, ammatillista identiteettiä ja sellaista potentiaalia, jota nykyinen tehtävä ei vielä täysin käytä.

Kun suuntaa halutaan kirkastaa

• Yritys pärjää kohtuullisen hyvin, mutta yrittäjä ei halua vain jatkaa samalla tavalla seuraavia viittä vuotta.
• Palveluportfolio on vähitellen laajentunut ja nyt pitäisi päättää, mistä yritys haluaa tulla tunnetuksi.
• Työ sisältää paljon kiinnostavia asioita, mutta niiden väliltä puuttuu yhteinen suunta.
• Yrittäjä haluaa siirtyä yksittäisten toimeksiantojen myymisestä pitkäkestoisempiin asiakkuuksiin.
• Yritys haluaa tavoitella parempaa kannattavuutta liikevaihdon kasvattamisen sijasta.
• Omistajat haluavat keskustella siitä, millaista yritystä he oikeastaan rakentavat ja mitä he siltä itse tulevaisuudessa haluavat.

Tilannekuvan muodostaminen auttaa tällöin erottamaan toisistaan sen, mitä yritys osaa tehdä, mitä markkina mahdollistaa ja mitä yrittäjä itse todella haluaa rakentaa.

Kun onnistuminen muuttaa työtä

• Yrittäjä on saavuttanut tavoitteen, jota kohti on kulkenut pitkään, mutta ei tunnekaan odottamaansa tyytyväisyyttä.
• Asiantuntija saa ylennyksen ja huomaa joutuvansa luopumaan osasta työtä, jossa hän on ollut hyvä.
• Yritys menestyy, mutta menestys alkaa lukita toimintaa nykyiseen malliin.
• Työstä on tullut taloudellisesti vakaata, jolloin yrittäjä voisi ensimmäistä kertaa kysyä, millaista arkea hän haluaa yrityksen mahdollistavan.
• Yrittäjä huomaa olevansa edelleen välttämätön yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa ja haluaa rakentaa siitä vähemmän henkilöriippuvaisen.
• Hyvin toimivasta palvelusta halutaan rakentaa monistettava, siirrettävä tai muidenkin toteutettavissa oleva kokonaisuus.

Onnistumiseen liittyy usein myös luopumista. Seuraava vaihe saattaa edellyttää luopumista tutusta roolista, mieluisista tehtävistä, vanhasta asiakaskunnasta tai ajatuksesta, että oma arvo perustuu siihen, että tekee kaiken itse.

Kun halutaan tehdä työstä parempaa, vaikka se toimii jo

• Tiimi haluaa vahvistaa yhteistyötään ennen kuin kitkaa tai ristiriitoja syntyy.
• Työnjakoa halutaan selkeyttää kasvua varten.
• Yrityksessä halutaan tunnistaa hiljainen tieto ja jakaa sitä muille.
• Hyvä asiakaskokemus halutaan tehdä vähemmän yksittäisten ihmisten varaan rakentuvaksi.
• Esihenkilö haluaa luoda tilaa työntekijöiden vastuulle ja aloitteellisuudelle.
• Työyhteisö haluaa pysähtyä tutkimaan, mikä sen toiminnassa jo onnistuu ja kuinka sitä voisi vahvistaa.
• Yritys haluaa valmistautua tulevaan muutokseen ajoissa sen sijaan, että reagoisi vasta pakon edessä.

Kun henkilökohtainen tavoite vaikuttaa yrityksen suuntaan

• Yrittäjä haluaa lyhentää työviikkoaan ilman, että yrityksen talous heikkenee.
• Hän haluaa pitää pidempiä vapaita tai rakentaa yrityksen, joka toimii myös hänen poissa ollessaan.
• Hän haluaa nostaa omaa palkkaansa, huolehtia eläketurvastaan tai tehdä yrityksestä taloudellisesti vakaamman.
• Hän haluaa siirtyä suorittavasta asiakastyöstä enemmän kehittämiseen, johtamiseen tai omistamiseen.
• Hän haluaa rakentaa yrityksestä myöhemmin myytävän tai seuraavalle sukupolvelle siirrettävän.
• Hän haluaa tehdä vähemmän, mutta vaativampaa, vaikuttavampaa ja paremmin hinnoiteltua työtä.
• Hän haluaa sovittaa työn paremmin yhteen muun elämän, perheen tai muuttuvien voimavarojen kanssa.

Näissä tavoitteissa yrityksen kehittäminen ja yrittäjän oman työn tarkastelu kietoutuvat väistämättä yhteen. Yritystä ei voida suunnata viisaasti keskustelematta siitä, millaista elämää sen on tarkoitus mahdollistaa.

Kaikkia näitä tilanteita yhdistää yksi kiinnostava ajatus: positiivinenkin muutos voi hämärtää tilannekuvaa. Kun mahdollisuuksia avautuu, tekemisen lisääminen on usein helppoa. Vaikeampaa on tunnistaa, mikä mahdollisuuksista tukee tavoiteltua tulevaisuutta, mistä pitää kieltäytyä ja millaiseksi oman työn tai yrityksen haluaa seuraavaksi rakentaa.