Työelämässä pidetään lähes itsestään selvänä, että työntekijä tarvitsee aika ajoin mahdollisuuden pysähtyä oman työnsä äärelle. Kehityskeskustelussa tarkastellaan työn tavoitteita, työssä onnistumista, osaamista, kehittymisen tarpeita, työmäärää, voimavaroja ja tulevaisuuden suuntaa. Samalla työntekijä saa puhua siitä, miltä työ tuntuu ja millaiset asiat auttaisivat häntä tekemään työnsä paremmin.
Miksi vastaava mahdollisuus ei ole ilmiselvä yrittäjälle?
Yrittäjä kantaa vastuuta omasta työstään, toimeentulostaan ja usein kokonaisesta työpaikasta. Hän toimii samanaikaisesti työntekijänä, esihenkilönä, yrityksen johtajana ja omistajana. Silti yrittäjän työstä voi puuttua kokonaan keskustelu, jossa joku pysähtyy kysymään, miten työ sujuu, mihin aika kuluu ja kuinka kestävällä tavalla yritystoiminta palvelee yrittäjää itseään.
Varsinkin yksinyrittäjän työpäivät täyttyvät helposti varsinaisesta asiakastyöstä. Sen rinnalla pitäisi hankkia uusia asiakkaita, huolehtia myynnistä, markkinoinnista, taloudesta ja hallinnosta, kehittää palveluita sekä suunnitella yrityksen tulevaisuutta. Nämä tehtävät jäävät helposti näkymättömiksi, vaikka juuri ne ratkaisevat, jatkuuko asiakastyö myös puolen vuoden tai vuoden kuluttua.
Eikä isomman yrityksen yrittäjänkään työ paljon tuosta eroa.
Yrittäjän oma kehityskeskustelu on mahdollinen
Yrittäjätyön kehityskeskustelussa tarkastellaan luonnollisesti nykytilannetta – siitä on helpoin aloittaa puhua. Mikä työssä toimii hyvin? Mikä kuormittaa? Millaiseksi yrittäjän arki on käytännössä muodostunut? Sen jälkeen voidaan tutkia työn tavoitteita, ajankäyttöä, asiakkaita, myyntiä, hinnoittelua ja kannattavuutta. Keskusteluun kuuluvat myös yrittäjän osaaminen, tuen tarve, työkyky, palautuminen ja työn yhteensovittaminen muun elämän kanssa.
Olennaista on tarkastella yritystä ja yrittäjää samassa keskustelussa. Yritys tarvitsee myyntiä, kannattavuutta ja suunnitelmallista kehittämistä. Yrittäjä tarvitsee toimeentuloa, turvaa, mielekästä työtä ja riittäviä voimavaroja. Joskus näiden tarpeet sopivat hyvin yhteen. Joskus niiden välille on syntynyt ristiriita, jota yrittäjän on yksin vaikea nähdä.
Ulkopuolisen, yrittämistä ymmärtävän keskustelukumppanin tehtävä on kuunnella, kysyä ja auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa. Kehityskeskustelu voi tehdä näkyväksi sen, mikä yrittäjän työssä jo toimii, sekä asian, johon juuri nyt kannattaa tarttua. Hyöty ei synny mahdollisimman pitkästä kehittämislistasta. Se syntyy paremmasta ymmärryksestä, harkitummista päätöksistä ja seuraavasta konkreettisesta askeleesta.
Ehkä yrittäjän kehityskeskustelun olisi todella pitänyt olla olemassa aina. Yrittäjäkin tarvitsee paikan, jossa hän pääsee hetkeksi pois kaikkien muiden asioiden hoitamisesta ja puhumaan omasta työstään.
– yhteistyömiettein Noora